Työyhteisökulttuurin pisteytys – idea 10 termin ja visualisoinnin käytöstä työyhteisön ja sen koetun työhyvinvoinnin arviointiin
Seppo Väyrynen, Heli Kiema-Junes, Oulun yliopisto
Artikkelimme keskittyy työhyvinvoinnin osallistuvan
kehittämisen ideointiin. Tavoitteena on lisätä työyhteisön kokonaislaadukkuutta. Tämän
hahmottamista ja analysointia varten koottiin useista maista dokumentteja työyhteisön ja –
ympäristön arvioinnin ja suunnittelun malleista. Osa malleista keskittyi terveyteen ja
turvallisuuteen, osa taas korosti laajemmin myös psykososiaalista työhyvinvointia tai
kestävän kehityksen kokonaisuutta. Kestävän kehityksen kokonaisuus koostuu
sosiaalisista, ympäristöllisistä ja taloudellisista näkökohdista. Malleista valittiin tarkasteluun
kymmenen, jotka olivat peräisin kymmenestä kehittyneestä maasta, neljästä maanosasta.
Toiseksi lähtökohdaksi etsittiin työyhteisöjen edellä luonnehditun kokonaishyvyyden,
työorganisaation toiminnan laadun, keskeistä sanastoa, 10 termiä. Ne olivat joko
yksittäisiä sanoja, tai termien kuvailua muutamalla sanalla. Painotus oli aineettomiin
kriteereihin liittyvissä termeissä. Termien valinta toteutettiin käymällä läpi tasokkaita
kansainvälisiä tutkimusartikkeleita malleista sekä lisäksi hyödynnettiin kirjoittajien
monitieteellistä taustaa. Valitsemiamme termejä löydettiin mallidokumenteista
seuraavassa yleisyysjärjestyksessä: 1) osallistuminen / keskustelu / kohtaaminen, 2)
Informointi / tiedottaminen, 3) raportointi, 4) muutos, 5) turvallisuuskulttuuri / -ilmapiiri, 6)
tyytyväisyys, 7) luottamus, 8) koulutus / oppiminen, 9) reiluus,10) joustavuus. Saimme
konferenssiartikkeliin idean, että henkilöstöltä kysyttäisiin pisteyttävä hyvyysarviointi
kaikkien termien ”tasosta” omalla työpaikalla. Työhyvinvoinnin ja koko työyhteisön
organisatorisen tasokkuuden osallistuva mittaus antaisi kuvan työpaikan nykytilasta,
nykyjohtamisesta, kehittämistarpeista ja kehittämisen kohdistamisesta.
Ensisijainen ajatus on, että pisteytysarvio kerättäisiin henkilökohtaisesti. Arviointia
tuettaisiin arviointitilaan kehitetyllä vahvalla työpiste-, tehtävä- ja työpaikkakohtaisella
visualisoinnilla. Se voisi hyödyntää multimediaa, arvioijan oman työn kuvien ja videoiden
sekä äänien hyödyntämistä. Lisäksi pisteytystä voisi toteuttaa myös työparina tai pienenä
ryhmänä. Pisteytyksen ohella työyhteisöstä voisi saada laadullista kuvausta eri termien
antamien herätteiden pohjalta.
Organisaation kyvykkyysprofiloinnin avulla voidaan kehittää työhyvinvointia erilaisissa
työyhteisöissä. Samoin kestävän kehityksen kaikkien kolmen pääkohdan – sosiaalisen,
ympäristöllisen ja taloudellisen – osaava edistäminen voisi saada vahvaa apua ja
myötätuulta työyhteisöissä. Termien kuvaamat aineettomat piirteet, ”myönteiset ajurit”,
ovat jo itsessään koettuina hyviä, mutta ne palvelevat myös työpaikkojen aineellisten
työjärjestelmätekijöiden, aineellisten työolosuhteiden, optimoinnissa, jatkuvassa
parantamisessa ja innovaatioiden synnyttämisessä.
https://www.thinkmind.org/index.php?view=article&articleid=colla_2021_1_10_50005