Työhyvinvoinnilla veto- ja pitovoimaa
Näin Fokus-hankkeen loppusuoralla on ollut aika esitellä hankkeen tuotoksia. Kevään mittaan Fokus-hankkeen osatoteuttajat ovat järjestäneet monenlaisia tilaisuuksia ympäri Suomen, joissa on pureuduttu työhyvinvoinnin johtamisen teemaan eri näkökulmista.
Pohjois-Suomen alueen toimijoiden 11.5.2023 järjestämä webinaari alkoi Oulun yliopiston Päivi Kekkosen puheenvuorolla, jossa hän esitteli hankkeen tuottaman arviointilomakkeen, jolla työpaikat pääsevät alkuun työhyvinvoinnin johtamisen arvioinnissaan. Huomionarvoista arvioinnissa on se, että se antaa kohdennetun palautteen lisäksi kehittämisideoita, joiden avulla työyhteisössä voidaan ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen tuotosten esittelyn lisäksi Sara Jestilän (Lapin yliopisto) juontamana puhujavieraat valottivat webinaarissa oman organisaationsa ja kokemustensa kautta, miten saavuttaa parempi työhyvinvointi työpaikoilla. Lopuksi Liisa Kiviniemi Oulun ammattikorkeakoulusta esitteli vielä Fokus-hankkeen nettisivut, josta arviointilomakkeet ja muu materiaali löytyvät, ja jotka ovat vapaasti ja maksutta käytössä www.fokukseen.fi sivulta.
Ensimmäinen vieraileva puhuja oli Milla Heikkilä Sofokus-yrityksestä, ja hän muistutti työntekijäkokemuksen tärkeydestä sekä siitä, ketkä sitä ovat luomassa. Työntekijäkokemuksella hän tarkoittaa työntekijän tuntemuksia ja ajatuksia, jotka yhdistyvät yritykseen ja sen strategiaan. Heikkilä painotti työntekijäkokemusta useiden myönteisten ilmiöiden synnyttäjänä ja taustatekijänä. Kokemuksen syntyyn vaikuttavat useat eri seikat, esimerkiksi hyvinvointi ja viestintä. Tämän kokemuksen ymmärtäminen ja kehittäminen ovat hyvän työhyvinvoinnin johtamisen ytimessä. Heikkilä luetteli lukuisia myönteisiä seurauksia työntekijäkokemukseen panostamisessa, ja näihin lukeutui muun muassa innovaatiot, asiakastyytyväisyys ja sitoutuneet työntekijät. Siten myönteiseen työntekijäkokemukseen kannattaa panostaa.
Kuten Fokus-hankkeessakin on havaittu, Heikkiläkin toi esiin, miten työhyvinvoinnin johtaminen ei ole yksittäisiä tekoja kuten kerran vuodessa toteutettu työtyytyväisyyskysely, vaan laajempi kokonaisuus. Hän muistutti, että esihenkilöroolissa olevat ovat aina luomassa niin työntekijäkokemusta kuin työhyvinvointiakin, ja siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkillä johtaminen toimii tässäkin asiassa eli kun johtavassa asemassa oleva huolehtii hyvinvoinnistaan, hänen on helpompi hoitaa ja johtaa toisten työhyvinvointia. Lisäksi oma esimerkki itsessään kannustaa työntekijöitä tekemään samoin.
Toisena vierailevana puhujana oli Mikko Terentjeff Hiihtokeskus Iso-Syötteestä. Hän valotti erilaisia prosesseja, jolla henkilöstön hyvinvointia on heidän yrityksessään lisätty. Keskeisenä elementtinä esiintyi työyhteisön merkitys viihtyvyyden, työpaikan kiinnostavuuden ja työn kehittämisen välineenä. Terentjeff kertoi lukuisia esimerkkejä, mitä käytännön toimia yrityksessä on tehty. Laskettelukeskuksen työn erityispiirteistä kerrotaan jo työhaastattelussa, ruokatauon pitämisen haasteisiin pureuduttiin ja kiireiset työpäivät pyritään muodostamaan vähemmän kuormittaviksi. Yksi keskeinen elementti työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämisessä oli vapaa-ajan selkeä erottaminen työstä, ja se tapahtui korvaamalla viestittely Slack-palveluun, jotta työntekijä voi olla vapaalla lukematta työhön liittyviä viestejä. Vapaa-ajan kuormittuminen työasioilla kun ei edistä työstä palautumista.
Keskiössä Terentjeffin puheessa oli kuultavissa yhteisöllisyys. Siihen on panostettu yrityksessä: muutos eri ammattiryhmät yhdistävään taukotilaan lisäsi henkilöstön tutustumista toisiinsa, mikä vuorostaan lisäsi työntekijöiden vastavuoroisuuden lisäämistä ja toisten auttamista. Toisten työn tunteminen auttoi henkilöstöä osallistumaan haastavien tilanteiden ratkomiseen, ja siten yhteisöllisyys koitui myös koko yrityksen voitoksi. Osallisuutta lisättiin myös aamun yhteisellä palaverilla, jossa käydään tärkeimmät päivään liittyvät asiat. Koko työyhteisölle myös kerrotaan yrityksen tuloksesta, ja Terentjeffin mukaan työntekijät ovat usein kiinnostuneita aiheesta. Siten voidaan todeta, että työhyvinvointi kasvaa, kun työntekijä saa osallistua ja vaikuttaa työhönsä.
Puheenvuorossa korostui hyvin, miten toimivat käytänteet yhdistyvät työhyvinvointiin. Kun puhutaan työhyvinvoinnista, puhutaan samalla työn sujuvuudesta. Hyvä työhyvinvointi on siten tämän puheenvuoron perusteella hyvin järjestettyä työtä, yhteishenkeä ja sosiaalisia aspekteja sisältävää. Työhyvinvoinnissa nivotaankin yhteen useita erilaisia asioita ja kokonaisuus muodostuu niin fyysisistä, psyykkisistä kuin sosiaalisistakin näkökulmista.
Kolmantena puhujavieraana oli Jonna Patama Treston Oy:stä. Kuten laajemminkin työelämässä, myös tässä yrityksessä työhyvinvointiajattelu on ollut aluksi työturvallisuuspainotteista, josta se sitten on laajentunut kokonaisvaltaisemmaksi. Työhyvinvoinnin perustana nähdään henkilöstö, johto, arvot ja liiketoimintastrategia. Kulmakivinä toimivat terveellinen ja turvallinen työympäristö, aktiivinen henkilöstö ja motivoiva työnantaja. Tässä yrityksessä keskiössä on lähijohtajien tukeminen liittyen työhyvinvointiin, ja se tapahtuu muun muassa panostamalla heidän koulutukseensa ja osaamiseensa. Yrityksen tuotteen mukaisesti heille on tärkeää ergonomisuuden edistäminen. Yrityksessä on koottu työhyvinvointiryhmä, jossa keskeinen menestystekijä on se, että jäsenet koostuvat eri ammatin edustajista. Työntekijöitä osallistetaan kehittämällä yhdessä, ja se on tuottanutkin jo lukuisia uudistuksia, kuten vaikkapa intra keskeisen tiedonkulun välineenä. Yrityksessä mietitään veto- ja pitovoimatekijöitä, ja heillä on panostettu mahdollisuuteen kehittää osaamista ja siirtymistä työtehtävästä toiseen, mikä toimi keskeisenä motivaatiota lisäävänä tekijänä ja herättää kiinnostusta myös työnhakijoiden keskuudessa.
Webinaarissa Fokus-hankkeen materiaalit saivat kiitosta, ja erityisesti siitä, miten se kokoaa kaiken tarvittavan yhteen. Lomake voi olla inspiroida keskusteluihin työtekijöiden kesken ja oivalluksia vaikkapa esihenkilöiden toiminnasta ja roolista. Fokus-hanke kiittää kaikkia webinaariin osallistujia ja puhujavieraita mielenkiintoisista näköaloista. Toivotamme kaikille hyvää työhyvinvointia ja inspiroivia hetkiä Fokus-hankkeen tuottamien materiaalien parissa.
Hyvää lähestyvää kesää!
Marianne Jaakkola, Sara Jestilä, Päivi Kekkonen Liisa Kiviniemi ja Rauno Rusko
Lisätietoa puhujista